Suomen Muso Jikiden Eishin ryu -yhdistys
perinteistä japanilaista iaidoa
Iaido on varsin säännelty laji sekä suoritustavaltaan että siihen liittyviltä ulkoisilta käyttäytymistavoilta. Seuraavassa muutamia käytösohjeita.
Sisään astutaan dojon shomenista/shinzenistä (keskustasta) kauempana olevalla jalalla eli tavallaan avaudutaan keskustalle. Heti oviaukon sisäpuolella kumarretaan keskustaan päin.
Jos harjoittelualustana on tatami, jätetään sandaalit tms. jaloista tatamin reunalle = astutaan suoraan jalkineista matolle ja kumarretaan. Vasta sitten käännytään kääntämään sandaalien varpaat ulospäin matosta (ei siis siinä järjestyksessä, että ensin käännytään ottamaan jalkineet pois ja sitten peruutetaan matolle).
Harjoittelijat asettuvat riviin opettajan eteen symmetrisesti niin, että opettaja on rivistön keskustan kohdalla. Vanhimmat harjoittelijat ovat rivistön kauimpana ovesta olevalla siivellä. Vanhin oppilas on äärimmäisenä rivin päässä ja muut järjestäytyvät suoraan riviin hänen viereensä. Nuorin harjoittelija asettuu rivin toiseen päähän yhtä kauas opettajasta kuin vanhin harjoittelija on, muut tasaisesti tähän väliin. Miekka vasemmassa kädessä vaakatasossa sivulla.
Kumarrukset suoritetaan vanhimman oppilaan komentojen mukaan:
Miekka siirretään oikeaan käteen terä ja kärki alaspäin, käännytään keskustaa kohti. Komennolla Shomen ni rei (tai Shinzen ni rei) kumarretaan shomeniin selkä suorana. Niskan tulee olla suoraan selkärangan jatkeena (pää ei saa riippua).
Kumarruksesta suoristautumisen jälkeen siirretään miekka vasempaan käteen ja laskeudutaan peruspolviasentoon eli seizaan. Miekka siirretään vasemmasta kädestä oikealle puolelle lattialle terä sisäänpäin, kahvan eli tsukan puoliväli polvien etureunan tasalla. Komennolla Sensei ni rei (tai sempai ni rei) kumarretaan opettajalle: vatsa työnnetään eteenpäin; vasen käsi koskettaa ensin kevyesti lattiaa, sitten oikea käsi; kumarrus lantiosta selkä suorana, niska suoraan selän jatkeena. Käsien paikka määräytyy siten, että kumarruksen syvimmässä kohdassa nenän tulee olla peukaloiden ja etusormien muodostaman kolmion kohdalla. Takamus ei saa nousta eikä käsiin nojata.
Suoristautumisen jälkeen siirretään miekka oikealta puolelta eteen niin, että tsuka osoittaa vasemmalle ja terä on itseenpäin. Terä on suoraan istujan edessä, kärki hieman lähempänä kuin tsuka. Terän ja oikean polven välissä on kyynärvarren verran tilaa. Komennolla To rei suoritetaan sama kumarrus kuin opettajalle. Suoristautumisen jälkeen siirretään miekka vyölle (sisään keskeltä, tsuka oikealla). Huom! tsuka ei saa nousta olkapäätä korkeammalle.
Mistään kumarruksesta ei nousta ennen opettajaa.
Kun harjoittelu tapahtuu useammassa rivissä, tulee harjoituspaikka pyrkiä valitsemaan siten, ettei suoraan edessä ole toista harjoittelijaa. Myös takana olijat pitää huomioida: oma harjoittelupaikka valitaan siten, että takarivistöjen harjoittelupaikkojen valinta ei vaikeudu. Myös harjoittelun kuluessa pitäisi seurata huomaamattomasti tapahtumia takana ja siirtää oma harjoittelupaikka, jos tarpeen.
Seinän ja harjoittelijoiden väliin on jätettävä niin paljon tilaa, että siellä on mahdollista kulkea (harjoitussalissa liikuttaessa ei saa kulkea opettajan ja muiden harjoittelijoiden välistä). Omalta harjoituspaikalta ei saa siirtyä ilman opettajan lupaa; siirtyminen tapahtuu yleensä aina rivistön takaa.
Vahinkojen välttämiseksi harjoittelijan tulee koko ajan olla tietoinen tapahtumista ympärillään.
Periaatteessa harjoituksiin pitää tulla ajoissa ja niistä lähdetään vasta harjoituksen päätyttyä.
Jos harjoittelija jostain syystä kuitenkin myöhästyy, hän kumartaa ensin salin ovella tai mattosalissa maton reunalla ja odottaa sitten seizassa opettajan lupaa liittyä muiden harjoittelijoiden joukkoon. Miekka on tällöin lattialla harjoittelijan oikealla puolella. Kun opettaja on antanut luvan (käsimerkki, nyökkäys tms.), harjoittelija suorittaa seisten shomen/shinzen-kumarruksen, laskeutuu sitten uudestaan seizaan ja kumartaa opettajalle ja miekalle, siirtää miekan vyölle ja siirtyy omalle harjoituspaikalle muiden harjoittelijoiden takaa kulkien.
Ennenaikaiseen poistumiseen pyydetään opettajalta lupa ennen harjoituksen alkua: sovitaan joko tietystä kellonajasta, jolloin poistuminen voi tapahtua automaattisesti ko. aikaan, tai pyydetään vielä erillinen lupa harjoituksen aikana. Liikutaan jälleen muiden harjoittelijoiden takaa. Kumarrukset ovella/maton reunalla suoritetaan päinvastaisessa järjestyksessä kuin alussa: ensin seizassa kumarrukset miekalle ja opettajalle, sitten seisten kumarrus keskustaan. Ovella kumarretaan vielä dojolle seisten.
Miekka oli samurain sielu: sitä tulee siis käsitellä kunnioittaen. Liikuttaessa ulkona sen tulee olla peitettynä (kangaspussi tai miekkakotelo on sopiva tähän tarkoitukseen).
Dojolla asetta ei saa jättää lojumaan mihin sattuu, vaan se tulee sijoittaa seinän viereen. Säännöt aseiden säilytyksestä vaihtelevat dojoittain ja opettaja viimekädessä määrittelee oikean tavan säilyttää aseita, kun niitä ei käytetä.
Aseen (oman tai jonkun muun) yli ei saa kumartua tai kurottaa, vielä vähemmän astua, vaan se on kierrettävä. Oma ase on myös huomattava laittaa niin ettei sen yli ole tarpeen kumarrella tai astella.
Toisen asetta ei saa koskettaa ilman lupaa, eikä sayaa (miekan tuppea) saa päästää kolahtamaan toisen sayaa vasten (muinoin tällainen huolimattomuus - tahaton tai tahallinen - oli haaste kaksintaisteluun).
Harjoituksen lopuksi suoritetaan komennosta samat kumarrukset kuin alussa, mutta vastakkaisessa järjestyksessä: To rei, Sensei ni rei, Shomen ni rei (tai Shinzen ni rei).
Poistuminen salilta: ovella kumarretaan vielä shomeniin.
Harjoitteluasuna käytetään iai-gitä (harjoittelutakki tai kimono sekä hakama). Gi on aluspuku, joka koostuu takista ja housuista. Gi voi olla mikä tahansa budoon (iaido, karate, aikido, judo jne.) tarkoitettu peruspuku, mutta varsinainen iaidotakki ulottuu reiden puoleenväliin (tällöin housut eivät näy hakaman halkiosta). Gin väri voi olla valkoinen tai musta; myös muut tummat sävyt, kuten tummansininen, käyvät. Perusharjoittelunsa aloittavat ovat poikkeus: he voivat muutaman kerran käyttää verryttelypukua.
Harjoitustakin hihat eivät saa olla niin lyhyet, että kyynärpäät näkyvät. Toisaalta miekan tsuka saattaa sotkeutua ranteisiin saakka ulottuviin hihoihin. Siispä kyynärvarren puoliväliin ulottuvat hihat ovat sopivan mittaiset.
Gin housujen lahkeet eivät saa näkyä hakaman alta: ne tulee joko kääntää pois näkyvistä tai mieluummin lyhentää sopivan mittaisiksi.
Hakaman väri voi olla mikä tahansa tumma sävy (tavallisesti musta) tai valkoinen.
Hakama on oikean mittainen, jos se ulottuu nilkassa ulkokehräsen alareunaan.
Naiset käyttävät gin alla puvun väriin sopivaa T-paitaa tai aluskimonoa. Miehet sen sijaan eivät saa käyttää T-paitaa; aluskimonon käyttö on sallittua.
Dojolla tulee kaikkina aikoina esiintyä asianmukaisesti pukeutuneena. Jos hakama riisutaan salissa viikkaamista varten, päällä tulee olla koko gi = takki ja housut.
Jos harjoittelu tapahtuu tatamilla, jaloissa tulee olla sandaalit tms. siirryttäessä pukuhuoneesta tatamin reunalle ja takaisin. Kun tatamille on astuttu ja kumarrettu, käännetään sandaalit poispäin tatamista, jotta poistuminen voi tapahtua nopeasti. Samalla tavalla sandaalit käännetään leirillä, kun ne riisutaan harjoitussalin ovella.
Kellot, korut yms. pois harjoituksen ajaksi.
Jollei ohjaaja nimenomaan muuta kehota tekemään, opetusta seurataan seizassa. Ei ole sopivaa, että oppilas seisoo ohjaajan ollessa polviasennossa, joten on parasta olla seizassa aina ohjaajan näyttäessä tekniikkaa varsinkin silloin, kun saadaan henkilökohtaista ohjausta.
Japanilaisen sensein leireillä voi salin reunalla omaa harjoitusvuoroa odoteltaessa (leireillä harjoitellaan yleensä kahdessa vuorossa suuren harjoittelijamäärän takia) myös seistä, jos polvet ovat sellaisessa kunnossa, että ne eivät kestä seizaa tai räätälinasentoa.
Jos miekka on jostain syystä ollut pantuna syrjään salin reunalle (esim. alkuverryttelyn ajaksi), sitä ei pidä poimia ylös vyötäröstä kumartuen, vaan se nostetaan selkä suorana puolipolviasennossa = toinen polvi lattiassa.
Miekka öljytään, sageo sidotaan yms. aina seizassa.
Kun toiselle annetaan tupessa oleva miekka, se ojennetaan hänelle vaaka-asennossa leikkaava terä itseä kohti, tsuka ojentajan vasemmalla puolella (jolloin vastaanottajan on helppo tarttua siihen).
Kun halutaan antaa oma miekka toiselle tarkastelua varten, toimitaan seuraavasti:
Palautus omistajalle tapahtuu samalla tavalla.
Diplomin vastaanotossa ja luovutuksessa noudatetaan omaa seremoniaansa: