Suomen Muso Jikiden Eishin ryu -yhdistys

• :: Liittymislomake (PDF-tiedosto)
• :: Yhdistyksen säännöt

Yhdistyksen säännöt

(16.1.2009)

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Muso Jikiden Eishin Ryu ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Ulkomaisessa kirjeenvaihdossa käytetään nimeä Muso Jikiden Eishin Ryu Association of Finland.

2 § Tarkoitus ja toiminta

Yhdistyksen tarkoituksena on olla Muso Jikiden Eishin Ryutyylisuunnan iaidoa harjoittavien yksityishenkilöiden yhdyssiteenä ja aatteellisena, ohjaavana järjestönä Suomen alueella.

Yhdistys toimii jäsentensä yhdyssiteenä tyylisuunnan japanilaiseen perinneliittoon. Yhdistys pyrkii toimimaan yhteistyössä myös muiden Muso Jikiden Eishin ryujärjestöjen kanssa.

Em. tarkoitustaan yhdistys pyrkii toteuttamaan

1. Harjoittamalla alaan liittyvää valistus-, kasvatus-, ja koulutustyötä.
   • järjestämällä iaidoleirejä ja -näytöksiä sekä muita budoaiheisia tapahtumia
   • järjestämällä iaido-ohjaajille koulutusta
   • järjestämällä graduointi- ja iaidokilpailutilaisuuksia sekä graduointi- ja kilpailutuomarien koulutusta
   • harjoittamalla japanilaiseen miekkailuperinteeseen liittyvää julkaisutoimintaa
   • antamalla ja välittämällä viranomaisille ja muille halukkaille lausuntoja yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluvissa asioissa
2. Valvomalla iaidotoiminnan etuja ja tekemällä tätä liikuntakasvatuksen aluetta tunnetuksi.

Toimintansa tuksemiseksi yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa ja hallita kiinteää ja irtainta omaisuutta, toimeenpanna, tarvittaessa asianomaisen luvan saatuaan, arpajaisia, varainkeräyksiä ja julkisia huvitilaisuuksia sekä julkaista painotuotteita ja suorittaa voittoa tavoittelematta varusteiden hankintaa ja jakelua jäsenilleen.

3 § Jäsenet

3.1 Yleistä

Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voivat päästä ne yksityishenkilöt, jotka yhdistyksen hallitus kirjallisen hakemuksen perusteella hyväksyy. Varsinaisilla jäsenillä on yhdistyskokouksissa oikeus käyttää sekä puheettä äänivaltaa.

Yhdistyksellä voi olla yhdistyskokouksen tai hallituksen kutsumana kunniajäseniä, jotka ovat erityisesti edistäneet Muso Jikiden Eishin ryun tai iaidon toimintaa ja tunnetuksi tekemistä maassamme. Kunniajäsen voi olla yksityinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö. Kunniajäsenellä on yhdistyksen kokouksessa puhemutta ei äänivaltaa.

Yhdistyksellä voi olla kannattajajäseniä, jotka pyrkivät tukemaan yhdistyksen toimintaa. Kannattajajäsenenä voi olla yksityinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö. Kannattajajäsenellä on yhdistyksen kokouksessa puhemutta ei äänivaltaa.

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

3.2 Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Jäsen on vapaa velvollisuuksistaan yhdistystä kohtaan eroamisilmoitusta seuraavan vuoden alusta lukien, ellei hallitus aikaisemmin vapautusta myönnä.

Jos jäsen ei täytä yhdistyskokouksen päätöksiä ja näiden sääntöjen mukaan hänelle kuuluvia velvollisuuksia tai toimii vastoin yhdistyksen tarkoitusperiä tai toimillaan aiheuttaa huomattavaa haittaa yhdistykselle tai iaidon maineelle, on yhdistyksen hallituksen ryhdyttävä rankaisutoimenpiteisiin asian vuoksi. Näitä ovat julkinen varoitus ja erottaminen yhdistyksestä.

Erottamispäätöksestä on kirjallisesti ilmoitettava jäsenelle. Sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi (5) vuorokautta sen jälkeen, kun päätös on kirjatussa kirjeessä hänelle lähetetty.

Jäsen voi saattaa erottamispäätöksen yhdistyskokouksen ratkaistavaksi ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle 30 päivän kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan.

3.3 Liittymis- ja jäsenmaksut

Varsinaisten jäsenten liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruuden määrää yhdistyksen syyskokous.

Mikäli jäsen ei ole täyttänyt edellisen vuoden jäsenmaksuvelvollisuutta, jäsen menettää äänioikeutensä yhdistyksen kokouksissa siihen saakka, kunnes tämä velvollisuus on hoidettu.

Hallitus voi hakemuksesta myöntää jäsenelle jäsenmaksusta vapautusta tai alennusta enintään vuodeksi kerrallaan opiskelun, työttömyyden tms syyn vuoksi. Jäsen, joka ei vuoteen ole suorittanut jäsenmaksuaan, voidaan hallituksen päätöksellä erottaa yhdistyksestä.

Kunniajäsenillä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta.

Kannattajajäsen voi suorittaa jäsenmaksun, joka on, ellei syyskokous toisin päätä, kaksinkertainen varsinaisen jäsenen jäsenmaksuun nähden. Kannattajajäsenellä ei ole liittymismaksua.

4 § Hallitus

4.1 Yleistä

Yhdistyksen asioita hoitaa syyskokouksen valitsema hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 2 6 jäsentä. Hallitukseen valittujen toimikausi alkaa syyskokousta seuraavan kalenterivuoden alusta.

Hallituksen puheenjohtaja valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen muut jäsenet valitaan 3vuotiskaudeksi niin, että hallituksesta on erovuorossa kunakin vuonna kolmasosa (1/3) tai lähinnä kolmasosa vuoron mukaan. Kahtena ensimmäisenä vuonna erovuoroisuus määrätään arvalla, sen jälkeen vuoron mukaan. Hallituksen jäsenen erotessa ennen toimikautensa loppua valitaan hänelle seuraavassa yhdistyskokouksessa seuraaja eronneen jäsenen toimikauden loppuun.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai sen ulkopuolelta sihteerin, rahastonhoitajan sekä muut tarvittavat toimihenkilöt vuodeksi kerrallaan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kolmasosa (1/3) hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun sen jäsenistä vähintään puolet, joista yksi on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipde, vaaleissa kuitenkin arpa.

4.2 Hallituksen tehtävät

1. ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamiseksi.
2. edustaa yhdistystä, hoitaa sen juoksevat asiat sekä esiintyä yhdistyksen puolesta kantajana ja vastaajana.
3. hoitaa yhdistyksen varoja ja periä jäsenmaksut.
4. kutsua koolle yhdistyskokoukset, valmistella niissä käsiteltävät asiat ja toimeenpanna kokousten lailliset päätökset.
5. huolehtia yhdistyksen vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen laatimisesta.
6. laatia ehdotukset yhdistyksen talousarvioksi ja toimintasuunnitelmaksi.
7. hoitaa jäsenten hyväksyminen tai erottaminen sekä mahdollisen varoituksen antaminen.
8. pitää yhdistyksen jäsenluetteloa sekä graduointiluetteloa jäsenille myönnetyistä vyöarvoista, merkiten kuka on arvon myöntänyt, missä ja milloin.
9. lähettää tarvittaessa edustajansa osallistumaan yhdistyksen tarkoitusta edistäviin kokouksiin ja koulutustilaisuuksiin.
10. myöntää yhdistyksen toimintaa erityisesti edistäneille henkilöille tai yhteisöille kunnia ja ansiomerkit.
11. kutsua yhdistyksen kunniajäseniksi erityisesti Muso Jikiden Eishin ryu tai iaidotoimintaa ja tunnetuksi tekemistä maassamme edistäneitä henkilöitä tai yhteisöjä.
12. ottaa tarpeelliset toimihenkilöt.
13. hoitaa muut yhdistystä koskevat asiat.

5 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai hallituksen siihen määräämä toimihenkilö.

6 § Tilit ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen tulee jättää tilintarkastajalle viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajan tulee antaa tarkastuskertomuksensa hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kevätkokousta.

Yhdistyksellä on yksi syyskokouksen valitsema varsinainen tilintarkastaja sekä hänellä yksi varamies. Tilintarkastaja valitaan tarkastamaan aina kokousta seuraavan kalenterivuoden tilejä, joista hänen on annettava lausuntonsa.

7 § Yhdistyskokouksen koolle kutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.

8 § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksellä on vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous pidetään tammi toukokuussa ja syyskokous syys joulukuussa.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai 30 päivän kuluessa siitä, kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten vaatii.

Yhdistyskokouksissa kullakin varsinaisella jäsenellä on yksi ääni. Muiden jäsenten valtakirjoilla ei voi äänestää.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Ylimääräisissä kokouksissa voidaan ratkaista vain kokouskutsussa mainitut asiat.

9 § Kevät- ja syyskokous

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus.
2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
3. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina.
4. Esitetään yhdistyksen vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä kalenterivuodelta.
5. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
6. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus
2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
3. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina.
4. Valitaan yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja joka kolmas vuosi.
5. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä ja valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle.
6. Päätetään tilintarkastajan palkkiosta.
7. Valitaan yksi tilintarkastaja ja hänelle varamies. Tilintarkastajan tehtävänä on tarkistaa yhdistyksen syyskokousta seuraavan kalenterivuoden tilit ja antaa siitä tarvittavat lausunnot.
8. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tuloja menoarvio sekä liittymisja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle.
9. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyskokouksen käsiteltäväksi, on tämän siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kyseistä kokousta, jotta asia voitaisiin sisällyttää kokouskutsuun.

10 § Sääntöjen muuttaminen

Ehdotus sääntöjen muuttamiseksi on käsiteltävä yhdistyksen kokouksessa. Kokouskutsussa on mainittava, mitä pykäliä sääntömuutosehdotus koskee. Tullakseen hyväksytyksi on ehdotuksen saatava vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

Tällä sääntömuutoksella ei vähennetä vanhojen sääntöjen mukaisia jäsenoikeuksia.

11 § Yhdistyksen purkaminen

Jos yhdistys ehdotetaan purettavaksi, on asia otettava esille sitä varten kokoonkutsutussa yhdistyksen kokouksessa ja ehdotuksen on tullakseen hyväksytyksi saatava vähintään 3/4 äänestyksessä annetuista äänistä.

Jos yhdistys purkautuu, siirtyvät sen jäljelle jääneet varat ja muu omaisuus yhdistyksen viimeisen kokouksen tarkemmin määräämälle oikeuskelpoiselle yhdistykselle, joka toimii saman tai samantapaisten tarkoitusperien toteuttamiseksi.